DM= Degeneratiivinen myelopatia

Eli Selkäytimen rappeumasairaus.

Tarkoittaa että koiran takapää halvaantuu,osalla nopeammin ,osalla hitaammin. Tyypillisesti koira alkaa oireilemaan 8-14 vuotiaana , jännää tässä sairaudessa on se että vaikka koira olisi geneettisesti altis sairastumaan,niin voi olla että sairaus ei puhkea koko koiran elinaikana. Koiranomistajalle lohdullista on että tämä sairaus on kivuton.


On laskettu, että koko suomenlapinkoirakannasta yli viidesosa on DM-kantajia, mikä tarkoittaa sitä, että geneettisesti sairastumisalttiita on pari prosenttia. Kuitenkin tiedossa on vain yksi varmuudella kliinisesti sairaaksi diagnosoitu suomenlapinkoira ja jopa epäilytkin ovat kovin harvinaisia. Onkin siis mahdollista, että tässä rodussa geneettisesti sairastumisalttiiksi testatut eivät ehdi sairastua elinaikanaan; muuten tapauksia olisi todennäköisesti tiedossa huomattavasti enemmän (tosin osa tapauksista on epäilemättä mennyt vanhuuden oireiden piikkiin). Myös sellaista mahdollisuutta on pohdittu, että DM-geenitesti ei toimisi kaikissa roduissa, ja testin toimivuutta lappalaisroduissa tullaan mahdollisesti tutkimaan jossain vaiheessa.

DM:stä on valitettavasti paisuteltu ehkä suurempaa ongelma kuin se todellisuudessa onkaan – ennen geenitestauksen aloittamista kukaan ei pitänyt takapään halvausoireita rodun ”tyyppivikana” ja huolenaiheena, vaikka DM:ää on täytynyt olla koirissamme kautta aikojen. Vasta tulevaisuus kertoo, että alkaako kliinisesti sairaita löytyä enemmänkin, kun geneettisesti sairausalttiit ikääntyvät (ja diagnoosin voi lopullisesti varmistaa patologisella lausunnolla). Ylläolevan, sekä sen seikan perusteella, että Pipsan lähisuvussa ei ollut tiedossa yhtään kantajaa tai sairausaltista (vaan päinvastoin yksi terveeksi tarkastettu Pipsan suora jälkeläinen) jalostustoimikunta ei nähnyt estettä Ukkoherran ja Pipsan yhdistelmälle. Koska geenitestattuja on toistaiseksi vähän, jalostusneuvonta katsotaan aina yhdistelmäkohtaisesti (yleispätevää suositusta jalostustoimikunta ei toistaiseksi ole antamassa). 

/ JTK

Silmäsairaudet ja kehityshäiriöt

KATARAKTA ( posterior polaarinen,kortikaaline) = 

Harmaakaihi sisöltää useammanlaisia näköä haittaavia sairauksia linssissä,linssin läpinäkyvyys häviää osittain tai kokonaan. Muutoksia todetaan yleensä molemmissa linsseissä-Jos linssit samentuvat täysin,koira sokeutuu. Harmaakaihi kehittyy useammiten aikuisiällä.

PRA=

Verkkokalvon asteittainen surkastuma. joka on perinnöllinen.

Näkö rupeaa heikkenemään asteittain verkkokalvonrappeuman edetessä, ensimmäisenä oireena on hämäräsokeus. 

Prcd-PRA=

on ainoa PRA:n muoto, joka voidaan geenitestata vanhemmilta jo ennen astutusta.

Jos toinen vanhemmista on terve, pennut voivat olla korkeintaan kantajia jolloin eivät itse sairastu. Tämä ei vielä poista sairastumista toiseen PRA:n muotoon.

RD=

verkkokalvon vajaakehitys on synnynnäinen silmän kehityshäiriö, jossa on eri vakavuusasteisia kehityshäiriöitä, lievistä paikallisista verkkokalvon poimuista sokeutta aiheuttaviin suuriin muutoksiin. Muutokset voidaan todeta jo pennuilla.

PHTVL/PHPV=

On sairaus jossa linssin ja silmänpohjan välinen sikiökautinen verisuoni ei ole normaalisti surkastunut. Asteita on erilaisia, pienistä kauneuspilkuista sokeutta aiheuttaviin muutoksiin. Koira saa lopullisen lausunnon aikuisena.

PPM=

iiriksen I. värikalvon kehityshäiriö, jossa mustuaisen avautuminen ei ole ollut täydellistä vaan värikalvolta lähtee rihmoja joko linssiin, sarveiskalvoon tai toiseen kohtaan värikalvoa. muutokset ovat lieviä, eivät yleensä aiheuta oireita koiralla.

Luuston kehityshäiriöt

PATELLALUKSAATIO=

Polvilumpion sijaltaan menolla tarkoitetaan tilannetta, jossa polvilumpio siirtyy pois paikaltaan. Polvilumpion sijaltaanmeno on tavallisin kasvuiän polvivamma, joka voi johtaa merkittäviin toimintakyvyn muutoksiin. Hoitomuotona usein leikkaus.

LONKKANIVELDYSPLASIA JA KYYNÄRNIVELDESPLASIA=(kehityshäiriöt)

 On tutkijoiden mukaan osittain perinnöllisiä, osin hankittuja ja joiden vaikeusasteet vaihtelevat. Yleensä ne eivät vaikeuta normaalia elämää, paitsi hyvin vaikea asteisina, jolloin ne saattavat aiheuttaa kipuja ja vaativat leikkausta.

 

 

Autoimmuunisairaudet

KILPIRAUHASEN VAJAATOIMINTA =

Hypotyreoosissa häiriö ei ole aivojen lähettämässä käskyssä, vaan kilpirauhasen tyroksiinin tuotannossa, jota se ei kykene valmistamaan tai sitä ei esiinny riittävästi. Oireisto voi olla hyvin moninainen. Aineenvaihdunnan häiriöt näkyvät mm. alentuneena kylmän kestona ja lihomisena. Turkin laatu huononee ja kuivuu, eikä vaihdu normaalisti.Usen hännästä lähtee karvat ja se on kuivaa ja lyhyttä. Sairauteen on olemassa lääkitys.

ADDISON =

Lisämunuaiskuoren tuhoutuminen tai toimimattomuus aiheuttaa vajaatoiminnan oireita. Tautia todetaan nuorilla ja keski-ikäisillä (2-4 vuotiailla) koirilla, nartuilla jostain syystä enemmän kun uroksilla.Yleisiä oireita on oksentelu, ripuli, ruokahaluttomuus, vatsakivut ja laihtuminen. Koira voi olla väsynyt ja haluton. Tärinää, lihasheikkoutta ja lihaskipuja voi esiintä. sairauteen on olemassa lääkitys.

POMPENTAUTI =

on glykogeeninaineenvaihdunnan sairaus. Sairauden oireita ovat mm. oksentelu, lihasheikkous sekä huono rasituksensietokyky tai heikko kasvu. Koira sairastuu yleensä nuorella iällä.Sairauteen on kehitetty geenitesti joka avulla voi selvittää onko koira terve,kantaja tai sairas.Jos toinen vanhemmista on terve ja toinen kantaja niin pennut ovat korkeintaan kantajia jolloin eivät voi sairastua ko. tautiin.

EPILEPSIA =

On aivojen sähköisen toiminnan häiriö, joka ilmenee eriasteisina kohtauksina koirilla. Epileptiset kohtaukset voivat johtua myös muista sairauksista.